maanantai 10. kesäkuuta 2019

Toukokuun tuotosta

Moi,

Turha kai sanoa, että toukokuu on paketissa, koska nyt mennään jo pitkällä kesäkuussa. Kaikkien kiireiden keskellä, on ollut vaikeaa löytää riittävää aikaa blogin kirjoittamiseen ja siksi toukokuun yhteenvedon kirjoittamiseen on mennyt näinkin kauan. Nyt voi kuitenkin tuulettaa, projektihallinnan kurssi on vedetty menestyksellä läpi. Se työllisti melko lailla syksystä kesäkuun alkuun. Se kun jää kalenterista pois, vapautuu kalenterista lukematon määrä vapaa-aikaa. Voitte uskoa, että tätä on odotettu J

Uusi aurinkopaneelijärjestelmä on toiminut tähän mennessä lähes loistavasti. Järjestelmä vaatii kuitenkin pientä hienosäätöä, jotta se toimisi optimi tavalla. Käyttövesivaraaja lämpiää nyt niin tehokkaasti, että hanasta tuleva vesi on yli 60-asteista. Aikuisille tämä ei toki meinaa mitään, mutta pienten lasten käpälät voivat siinä kärvähtää. Toinen juttu, mitä tarvitsee vielä muuttaa, on uuden järjestelmän priorisointi. Nyt käyttövesivaraajan ylilämmitys kytkeytyy päälle heti kun ensimmäiset valonsäteet osuvat paneeleihin. Muutaman sadan watin tuotto ei riitä tuossa tapauksessa kattamaan käyttövesivaraajan ylilämmitystä, johon kuluu hetkellisesti noin kolme kilowattia sähköä.

Mitäs kuuluu sille yhdelle ikuisuus projektille, eli puskurivaraajalle?  Sen osalta ei olla edelleenkään pidetty mitään kiirettä, mutta toisaalta eipä ole asennus firmakaan aktiivisesti hoitanut sitä. Muutamien lähiviikkojen aikana selviää mihin suuntaan sen kanssa mennään.

No niin ja sitten itse asiaan, eli tuottolukemiin. Uusi järjestelmä mukaan lukien, aurinkopaneelisto tuotti toukokuussa yhteensä 1861 kilowattia. Viime vuoteen verrattuna, tuottoa on tullut melko reippasti lisää, koska silloin tuottoa oli toukokuussa 1135 kilowattia. Paras hetkellinen tuotto toukokuussa oli 10,5 kilowattia, kun taas yksittäisenä päivänä tuotettiin parhaimmillaan 96 kilowattia. Valtakunnan verkkoon sähköä myytiin yhteensä 1272 kilowattia, kun 2018 vastaava lukema oli 765 kilowattia. Omakäyttöaste oli täten 32%, kun 2018 se oli lähes samaa luokkaa eli 33%. Aika iso osuus tällä hetkellä tuotetusta sähköstä menee siis myyntiin, mutta tällä tavalla voidaan valmiiksi leikata syksyn sähkölaskuja.

Ilman aurinkopaneeleita, sähköä olisi toukokuussa kulunut 1137 kilowattia. Kun sitä ostettiin verkosta 548 kilowattia, niin aurinkopaneelit auttoivat leikkaamaan kulutusta 589 kilowattia, joten säästöä tuli yli 50%. Rahallista säästöä toukokuussa kertyi 223 euroa. Tämä jakaantui:

- hyötysähkön osalta säästöä kertyi 74 euroa
- myyntisähköä muodostui noin 52 euron edestä
- sähköautosta säästöä tuli noin 79 euroa
- loppuosa eli 18 euroa syntyi käyttövesivaraajan ylilämmityksestä

Siinä toukokuun terveiset!


-Tommy

tiistai 14. toukokuuta 2019

Huhtikuu on paketissa

Moi,

Hetki on vierähtänyt viime kertaisesta postauksesta. Talven runsas kirjoittelu tyhjensi pankin aika lailla kaikista mahdollista aiheista ja siksi niitä ei olekaan syntynyt enää samaa tahtia. Vastaisuudessa jos ei mitään erityisen mielenkiintoista aihetta kävele vastaan, julkaisen blogissani ainoastaan joka kuukauden toteutuneet säästölaskelmat kommenttien kera.

Kevät on pitkällä jo ja ensimmäinen kesäloma jakso on enää kivenheiton päässä. Uusi My-Solar:lta hankittu aurinkosähköjärjestelmä on toiminut tähän mennessä loistavasti. Sehän hankittiin osittain sähköauton vuoksi sillä ajatuksella, että pilvisenäkin päivänä vähintään puolet lataus sähköstä kyetään itse tuottamaan. Tämä tavoite on toteutunut, koska 4kW lataustehosta pystytään pilvisenä päivänä tuottamaan keskimäärin 2-3kW.

Entä mitä kuuluu aiemmin suunnitellulle puskurivaraajan hankinnalle? Sen osalta ei olla pidetty mitään kiirettä. Toisaalta, se on myös vaatinut paljon asiaan perehtymistä, joten siksikään sitä ei olla saatu vielä maaliin.  Toimitettiinpahan meille jo yksi vesivaraaja, mutta vasta viikkoja toimituksen jälkeen kävi ilmi, että toimitettu malli oli vääränlainen, koska se oli tarkoitettu käyttövesipuolelle. Sen vaihtamisesta on sovittu jo toimittajan kanssa ja tilalle tullaan toimittamaan Jäspin GTV Hybrid 500 energiavaraaja. Asennusta saadaan odottaa vielä joitakin viikkoja ja enkä uskokaan, että siitä saadaan mitään hyötyä ennen syksyn saapumista. Vasta silloin osaan tarkemmin arvioida miten hyvin puskurivaraaja auttaa laskemaan talon lämmityskustannuksia.

Uusi järjestelmä mukaan lukien, aurinkopaneelit tuottivat huhtikuussa yhteensä 1530kW. Viime vuoteen verrattuna ero on melkoinen, koska silloin tuotto oli 653kW. Paras hetkellinen tuotto oli vähän yli 10kW. Valtakunnan verkkoon tuotetusta sähköstä myytiin 1075kW kun 2018, sitä myytiin 325kW. Tuotetusta sähköstä omaan käyttöön meni noin 30%. Vuonna 2018 omakäyttöosuus oli noin 47%, joten tänä vuonna asennettu lisäjärjestelmä ei ole niinkään leikannut sähkönkulutusta vaan enimmäkseen kasvatti valtakunnanverkkoon myytävän sähkön määrää. Myöhemmin tänä vuonna asennettava puskurivaraaja auttaa luullakseni huomattavasti parantamaan tilannetta.

Ilman aurinkopaneeleita sähkönkulutuksemme olisi ollut noin 1158kW. Aurinkopaneelit vähensivät sähkönkulutusta yhteensä 454kW joten sähkönkulutus väheni siten lähes 40%.
Rahassa mitattuna huhtikuussa paneelien avulla säästöä kertyi yhteensä 183 euroa. Tämä jakaantui:

- hyötysähkön osalta säästöä kertyi 58 euroa
- valtakunnanverkkoon myimme sähköä noin 45 euron edestä
- sähköauto auttoi osaltaan säästämään kustannuksissa noin 67 euron edestä
- käyttövesivaraajan ylikuumennus säästi lämmityskustannuksissa noin 13 euroa

Siinä huhtikuun terveiset!


-Tommy

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Maaliskuu on paketissa


Tervehdys,

Kevät on tehnyt tuloaan jo jonkin aikaa, vaikkakin vielä on aamuja, jolloin tiukasta pakkasesta johtuen ei voi uskoa, että kesäkuu on enää kahden kuukauden päässä. Joka tapauksessa, tässä ollaan hyvää vauhtia menossa jo kesään päin. Siispä kesälomia odotellessa 😏

Mitäs sitten Piikkiön piensähkölaitokselle kuuluu? Melko hyvää itseasiassa, vaikkakin uusi aurinkosähköjärjestelmä on osittain vielä työn alla. Olisin toki toivonut, että se olisi valmistunut jo tähän mennessä. Syy tälle viivästymälle oli haasteellinen asennusajankohta. Keskeneräiset työt koskevat: 

-         osaa optimizerien asennusta
-         muutama paneeli on vielä asentamatta
-    järjestelmät ovat vielä yhdistämättä SMA:n portaalissa ja siksi teholukemat sisältävät ainoastaan uuden järjestelmän osuuden

Siinä ne ovat suurimmalta osin. Lisäksi on muutamia kosmeettisia seikkoja, mutta niillä ei ole vaikutusta järjestelmän toimintaan.

Järjestelmän liveseuranta ei onnistu tällä hetkellä, ainakaan kokonaisuudessaan. Tämä johtuu siitä, ettei vanhaa ja uutta järjestelmää olla kyetty yhdistämään. Tämä tulee kuitenkin korjaantumaan piakkoin, mutta maaliskuun osalta en kykene näyttämään teille päiväkohtaisia tuottolukemia.

Siinä missä helmikuussa aurinkopaneelit tuottivat yhteensä 178,7 kilowattia, niin maaliskuun lukemat oli aivan eri luokkaa. Maaliskuun tuotto oli 586,8 kilowattia. Eron osalta täytyy huomioida ettei maaliskuu ollut suinkaan kolme kertaa parempi kuukausi kuin helmikuu, vaan osa erosta selittyy uudella järjestelmällä. Sehän asennettiin suurin piirtein kuun puolivälissä, joten se auttoi kasvattamaan tuottoa merkittävästi. Myyntisähköä kertyi maaliskuussa yhteensä 310,46  kilowattia, joten omakäyttöosuus oli hieman alle 50%. Viime vuoden maaliskuun osalta samaiset lukemat olivat 530,56 kilowattia omatuotantoa. Siitä myytiin valtakunnan verkkoon 227,33 kilowattia. Silloin omakäyttöosuus oli hieman yli 55%. Pieni ero omatuotannon osalta selittyy viime kevään erittäin aurinkoisella säällä.

Ilman aurinkopaneelijärjestelmää sähkön kulutuksemme olisi ollut 1449 kilowattia, joten paneelien avulla kykenimme leikkaamaan sähkönkulutustamme noin 20%.

Kuinka paljon rahallista säästöä aurinkoenergia-järjestelmän avulla kertyi? Säästöä kertyi noin 68 euroa. Tämä jakaantui siten, että suurin säästö syntyi ostetun sähkön vähentymisestä. Se kerrytti säästöä noin 34 euroa. Toiseksi merkittävin säästö syntyi myyntisähköstä. Tulevien sähkölaskujen osalta tämä kerrytti säästöä noin 13 euroa. Kolmanneksi merkittävin säästötekijä oli sähköauton lataus, josta syntyi säästöä myöskin 13 euroa. Loppuosa eli 8 euroa syntyi lämminvesivaraajan automaatio-ohjauksen avulla. Huomatuksena, että se on pelkkä arvio, koska todellista säästöä on mahdotonta todentaa millään keinolla. Jatkossa kykenemme paremmin seuraamaan vedenvaraajan toimintaa, koska siihen liitetään oma lämpömittarinsa, jonka avulla voimme seurata sen ylilämmitystoimintaa.

Tämän kirjoituksen aikaan olemme jo huhtikuun puolessa välissä. Huhtikuun osalta tuotto- ja säästölukemat tulevat olemaan aivan toista luokkaa maaliskuuhun verrattuna. Tämä johtuu osittain huomattavasti pidemmästä päivästä, mutta myös:

-         huhtikuu on ensimmäinen kuukausi jolloin uusi järjestelmä on ollut toiminnassa koko kuukauden

-  uuden aurinkopaneelijärjestelmän ja sähköauton myötä, autoa ollaan ladattu huomattavasti enemmän

-    paremman hyötykäytön vuoksi tulemme asentamaan nykyisen vedenvaraajan rinnalle uuden 500 litran puskurivaraajan

Puskurivarajaan avulla on tarkoitus leikata huomattava osa talon lämmityskuluissa. Nykyinen vedenvaraajan ylilämmitys on toki auttanut laskemaan sähkönkulutusta, mutta vedenvaraajan koko ei ole riittävä kattamaan talomme lämmityksen tarvetta. Uusien aurinkopaneelien myötä on nähtävissä, että aamukuuteen mennessä on kulutettu jo hieman alle puolet päivän aikana tarvittavasta sähköstä. Siksi päädyimme investoimaan puskurivaraajan hankintaan. Asennus tulee tapahtumaan seuraavan kahden viikon sisällä. Sen jälkeen olemme viisaampia, miten kannattava hankinta se oli.

Siinä maaliskuun terveiset.

-Tommy


perjantai 5. huhtikuuta 2019

Sähköllä pääsee kovempaa


Tervehdys,



Uusi Leaf on ollut pihassa parisen viikkoa ja ensimmäisen tuntuman perusteella olemme olleet siihen melko tyytyväisiä. Sen ajotuntuma on melko hyvä, myös hiljaisesta käyntiäänestä tulee iso plussa. Tähän mennessä suurin osa ajokokemuksesta on karttunut lyhyessä kodin-työpaikan välisessä ajossa ja Leaf onkin todella toimiva peli. 40kW akuston ansiosta sillä voi kelin ollessa lämpöasteilla taittaa hieman yli 200 km yhdellä latauksella. Leaf on kuitenkin aika pienen kokoluokan auto, joten on aika epätodennäköistä, että sillä lähdettäisiin koko perheen voimin kurvailemaan pitkin Suomea.  Auton mitat oli jo entuudestaan tiedossa, joten sen osalta ei tullut yllätyksiä. Varsinaisia risuja tulee latauksesta, joka ei toiminutkaan niin kuin ajattelin. Nyt hankittu 11kW latausasema ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, kun siitä saadaan puristettua ulos ainoastaan kolmannes sen antamasta tehosta. Tämä johtuu siitä, että auton sisällä on auton oma laturi, joka ottaa virtaa vastaan ainoastaan yhdestä vaiheesta kolmen sijaan. Tämä tuli melkoisena yllätyksenä, koska en muista kuulleeni tai lukeneeni siitä mistään. Luultavasti sillä ei olisi kuitenkaan ollut minkäänlaista merkitystä auton hankintaan. 50kW:n pikalatauksella samaista ongelmaa ei ole, koska silloin virta syötetään suoraan akustoon. 

Kun ajatuksissa on hankkia sähköauto, kannattaa harkita kotilatauspisteen hankintaa. Yksi hyvä ja edullinen vaihtoehto on Webaston latauspiste http://www.webastolataus.fi. Toki ilman kotilatauspistettäkin on mahdollista pärjätä, mutta silloin latausaika on huomattavasti pidempi. Ennen auton hankintaa kannattaa kuitenkin varmistua auton latausmekanismista, jotta teille ei tule vastaavanlaista yllätystä eteen kuin minulla. Me hankimme uusien aurinkopaneelien yhteydessä laturiksi Enston eFillerin. Ainoa miinus sen osalta on, että siitä puuttuu lataustehon portaaton liukusäädin. Jos sen tehoa haluaa muuttaa, niin kotelo täytyy ottaa auki ja dippikytkimien asentoja muuttamalla on latausteho mahdollista säätää halutulle tasolle. Tehoaluetta voidaan säätää portaittain 4-11kW välillä. Hitaimmalla latausteholla Leaf lataus kestäisi noin 10 tuntia kun taas maksimi teholla noin 4 tuntia (jos lataus olisi mahdollista tehdä maksimaalisesti 3-vaihe sähköllä).



KUVA 1. Latauspisteen dippikytkimet

Entäpä kun olette reissun päällä, mikä on helpoin tapa latauspisteen löytämiseksi? Tähän on varmasti toistakymmentä eri appia. Koska minulla ei ole riittävää kokemusta näistä vielä, en pysty myöskään suosittelemaan mitään näistä toistaiseksi. Olen tähän mennessä koittanut muutamia eri vaihtoehtoja, jotka ovat vaikuttaneet ihan mukiinmeneviltä. Esimerkkinä:
·        Fortum Charge & Drive
·        Plugit
·        Chargemap
·        Virta 

K-ketju ja S-ryhmä laajentavat kovaa vauhtia omaa verkostoaan ja heidän latauspisteensä varmasti löytyvät apeista, tarkemmat tiedot löytyvät ketjujen omilta sivuilta:

·        K-ketju (https://k-lataus.fi/)

·        ABC-asemat (https://www.abcasemat.fi/fi/polttoaineet/sahkoauton-pikalataus)

Latausteho vaihtelee julkisilla latauspaikoilla, mutta esimerkkinä Turun seudun Citymarketeissa yleisin latausteho on 22kW. Löytyypä Kupittaan Citymarketista jopa 50kW latauspiste, joten tavallisen sähköauton akut latautuvat silloin täyteen kaupassa käydessä, kunhan vain automalli sopii pikalataukseen.

Ennen ensimmäistä latausta kannattaa ottaa selvää tarvitaanko latauspalveluun erillistä rekisteröitymistä ja niin sanottua lataustunnistetta. Ainakin K-ketju ja Fortum vaativat rekisteröitymistä ja lataustunnisteen tilausta ennen ensimmäistä latausta.  

Entäpä muut ominaisuudet? Tässä kohtaa on pakko mainita Nissanin Connect EV appi. Tämä on todella hyvä ja helppokäyttöinen sovellus, jolla on mahdollista etänä ottaa yhteyttä autoon ja kytkeä esimerkiksi lataus päälle (kunhan johto on kiinni 😆) tai käynnistää auton ilmastointi/lämmitys. Varsinkin jälkimmäinen ominaisuus on todella ehdoton talvipakkasilla.

Kuinka paljon auto käyttää sitten sähköä tavallisessa ajossa? Tähän mennessä Leaf:n sähkönkulutus on ollut noin 18 kW paikkeilla 100 km kohden. Jos halutaan laskea sähkönkulutuksen kustannuksia ja vertailla niitä tavalliseen bensa/diesel autoon, niin sähköautolla on mahdollista säästää melko huomattavasti. Jos kaikki sähkö ostetaan verkosta niin 100 km kulkeminen kustantaa 9 kW*0,125 c/kW eli hieman yli 1 euron!!! Kun tavallinen bensa/diesel auto kuluttaa 100 km:lla vähintään 5 litraa ja polttoaine maksaa noin puolitoista euroa litraa kohden, jokainen voi tuosta päätellä kuinka paljon edullisempaa sähköautoilu on. Tilannetta parantaa entisestään, jos edes osa tarvitusta sähköstä voidaan tavalla tai toisella itse tuottaa.

Siinä ensimmäisiä ajatuksia sähköautoiluun liittyen. Kunhan kokemusta karttuu enemmän, niin kirjoittelen aiheesta varmasti lisää, varsinkin miten helposti auton lataus onnistuu kotimaisemien ulkopuolella.  





-Tommy

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Uusi järjestelmä toimii nyt täydellä teholla


Uusi aurinkopaneelijärjestelmä nyt asennettu ja täysin toiminnassa. 

Tässä vaiheessa, kun järjestelmän speksejä ei enää pysty muuttamaan, niin kaipa sitä voisi sanoa lopulliseksi. En osaa sanoa kuinka monta tarjousta kaikkinensa pyysimme eri spekseillä, mutta sanotaan niin, että nälkä kasvoi syödessä 😊 Olemme lopputulokseen kuitenkin todella tyytyväisiä. Perjantaina 22.3., joka oli verraten pilvetön päivä, paras hetkellinen tuotto oli noin 9000 wattia ja päivän  kokonaistuotto 54kW.  Verrattaessa kahta samankaltaista pilvistä päivää (17.3 & 19.3), uuden järjestelmän myötä sähkönkulutuksemme laski noin 30%. Aivan käsittämättömän paljon! Myönnetään, että verrattava ajanjakso on todella lyhyt, mutta joka tapauksessa alku vaikuttaa todella lupaavalta.


 KUVA 1 & 2. Maa-asennustelineet

Suurin vaikutus sähkökulutuksen laskuun on mielestäni älyohjausjärjestelmällä, joka asennettiin uusien paneeleiden yhteydessä. Lisätuotto uusien paneeleiden myötä toki laskee kulutusta myös, mutta tilanne oli jo ennen uuden järjestelmän asennusta se, että huomattava osa tuotosta myytiin valtakunnan verkkoon. Siksi olikin tärkeää löytää keino itse tuotetun sähkön kulutuksen kasvattamiseksi. Yksi tälläinen keino on pakkosyöttää ylituotanto vesivaraajalle ja tilauksessa olevalle sähköautolle.



KUVA 3 & 4.  Uuden järjestelmän vaihtosuuntaaja ja osaan paneeleista kytketyt optimizerit

Lopullinen järjestelmä, vanhempi osa mukaanlukiuen, koostuu 53 paneelista, joiden yhteenlaskettu teho on 14455 wattia. Asennuksen osalta koettiin pieniä haasteita, mutta kaikki saatiin loppuen lopuksi selätettyä. Tästä todella suuri kiitos My-Solarille. Heidän asiantuntemuksensa aurinkoenergian ja talojen automaatiojärjestelmien osalta on todella rautaisaa. He hoitivat asennuksen viimeiseen asti erinomaisesti. Edes routa tai idiootin lailla rakennettu LVI-järjestelmä eivät lopulta aiheuttaneet ylitsepääsemättömiä haasteita.



 KUVA 5 & 6 . Katolle asennetut lisäpaneelit

Talomme LVI-järjestemä oli jostain käsittämättömästä syystä rakennettu siten, ettei ilma-vesilämpöpumppua käytetä lainkaan lämminvesivaraajan lämmitykseen, vaan käyttövesi lämmitettiin tähän asti ainoastaan sähkövastuksen avulla. Joku viisaampi toivottavasti osaa kertoa syyn tähän, vaikkakaan itse en logikkaa ymmärrä.

Onneksi vesivaraajan lämmitys oli järkeistettävissä älyohjauksen avulla. Sen avulla ylituotanto ohjataan vesivaraajan lämmitykseen siten, että ylituotantosähkön  avulla lämmin vesi lämmitetään 85-88 asteiseksi. Tällä tavoin käyttövesivaraaja on  käytännössä talomme lämpöakku ja toisaalta, iltaisin sen lämmittämistä varten ei kulu läheskään niin paljoa sähköä

KUVA 7. Maaliskuun kulutuslukemat (uusi järjestelmä otettiin käyttöön 19.3)

Entäpä paneeleiden asennukset sitten? Esteettisistä syistä alkuperäistä suunnitelmaa hiukan rukattiin. Pihavaraston kylkeen suunnitelluista 10 paneelista kaksi on tarkoitus siirtää toisaalle. Loppusijoitus paikka on vielä auki. Siirron myötä lopulliset telineet tulevat istumaan maisemaan huomattavasti paremmin.

Muutoksen jälkeen paneelien jakauma on:

1. aamuaurinko 9 paneelia (a 275W) = 2475W
2. päiväaurinko 24 (a 270W) + 12 (275W) = 9780W
3. ilta-aurinko 6 (a 275W) = 1650 W

Uuden järjestelmän myötä SMA:n liveseuranta portaali muuttui huomattavasti hyödyllisemmäksi. Saman portaalin avulla saamme tietää reaaliaikaisesti sähkön omatuotannon määrän, kuin myös verkosta ostettavat sähkön määrän. Vielä toistaiseksi kahta järjestelmää ei ole kytketty toisiinsa, joten kokonaistuoton määrää ei pysty seuraamaan portaalin avulla.



Kuva 8. Reaaliaikainen tuotetun ja ostetun sähkön määrä


Kuva 9 & 10. Päiväkohtaiset raportit tuotetun- ja ostetun sähkön määrästä

Mitä ajatuksia on herännyt uudesta järjestelmästä?

Uusi järjestelmä vaikuttaa toimivan todella hyvin. Nyt tuottoa saadaan huomattavasti tasaisemmin koko päivän ajan kuin aiemmin.

Auton latausta ei olla vielä päästy hyödyntämään, koska toimitus antaa vielä odottaa. Siinä vaiheessa, kun auto toimitetaan pihaan, saadaan järjestelmää käytettyä huomattavasti tehokkaammin hyödyksi.

KUVA 11. Sähköauton latauspiste

Vielä toistaiseksi on mahdotonta sanoa, miten kannattavaa uuden  järjestelmän hankinta oli, tai kuinka kauan sen takaisinmaksu kestää. Toisaalta takaisinmaksuaika ei ollut meidän päälimmäinen intressi, vaan halusimme ennemmin leikata nykyistä sähkönkulutustamme, ja siten minimioida tulevien sähkönhintojen korotukset.

Siinä ensimmäisiä ajatuksia uudesta järjestelmästä…

-Tommy



lauantai 16. maaliskuuta 2019

Omatuotannon ylijäämäsähkö


Moni on kysellyt aiheeseen liittyen, että miten ylituotantona syntyvä sähkö hyvitetään asiakkaalle. Siksi avaan aihetta, miten se tapahtuu meidän tapauksessa.

Käsittääkseni sähkönmyyntiyhtiöt ovat nykyisin velvoitettuja ostamaan pientuotannon ylijäämäsähkö.  Aivan satavarma en ole tästä saatika siitä, että toimivatko kaikki yritykset kehotuksen mukaisesti. Joka tapauksessa, jotta asiakas saa hyvityksen kantaverkkoon myymästään sähköstä, tulee hänen tehdä sähkönmyyntisopimus oman sähköyhtiönsä kanssa. Eli myyntisopimus linkittyy aina samaan paikkaan mistä sähkö ostetaan. Myyntisopimusta ei voi siis tehdä eri yrityksen kanssa.

Entä se myyntisähkön hinnoittelu? Tässä kohtaa en osaa kertoa kuin omasta tilanteestamme. Meillä on sopimus Vattenfall:n kanssa. He toimivat mielestäni todella esimerkillisesti. He hyvittävät myyntisähkön markkinahinnan mukaisesti miinustettuna 0,37 sentin marginaalilla kilowattia kohden. Sähkön markkinahinta vaihtelee kokoajan, vaikkakin muutoksilla on vain marginaalinen vaikutus kun sähkönhinnan osalta puhutaan senteistä. Jos olette kiinnostuneita niin sähkön markkinahinta on mahdollista tarkastaa esimerkiksi:


Viimeisen kahden vuoden osalta, myyntisähkön hyvityshinta on ollut:





Kuva 1. Myyntisähkön hinta v.2017-2019 (hinnat euroa per kW)

Sähkönmyyntiyhtiö tuskin tekee yhdessäkään tapauksessa tilinsiirtoa asiakkaalle, vaan hyvitys tapahtuu meidänkin tapauksessa siten, että ensisijaisesti he hyvittävät myyntisähkön verran sähkölaskussa. Jos myyntisähköä on enemmän kuin ostettavaa sähköä niin silloin hyvitys hyvitetään tulevissa laskuissa. Näin meillä  ainakin. Jos en väärin muista niin viime kesän aikana me emme saaneet yhtäkään sähkölaskua, vaan ensimmäinen lasku tipahti postiluukusta vasta tämän vuoden tammikuussa.  

Lopuksi vielä yksi juttu. Muutama ihminen on kysynyt myös, että kohdistetaanko myyntisähköön siirtomaksua. Periaatteessa se on mahdollista, vaikkakaan itse en ole huomannut, että Caruna olisi sitä tehnyt. Veloitettava maksu on kuitenkin todella pieni, koska ”Sähköntuotannon siirtomaksu jakeluverkossa perustuu energiamäärään. Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa” (lähde: https://www.lahienergia.org/sahkon-pientuotannon-perusteet/ )

-Tommy

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Aurinkopaneeleiden maa-asennustelineet


Kun katolta loppuu tila kesken tai sen suunta ei ole paras mahdollinen aurinkosähkön tuottamiseksi, yksi vaihtoehto tilanteen parantamiseksi on asennuttaa maa-asennustelineet. Meillä eteläsuuntainen lappee oli jo täysin käytössä joten ainoa vaihtoehto omatuotannon kasvattamiseksi oli asennuttaa maa-asennustelineet pihalle. Näissä on hyvät että myös huonotkin puolensa.

Ensin plussat:

+ asennussuunta ja kulma mahdollista optimoida paremmin

+ riippuen asennustelineen runkorakenteesta, sen kulma mahdollista säätää vuoden ajan mukaan

+ puhtaana pito huomattavasti helpompaa

Sitten ne miinukset

- vievät pihalta kohtuullisen paljon tilaa

- kasvattavat merkittävästi aurinkosähköjärjestelmän investointikustannuksia

- lapsi turvallisuus?!? 

- esteettisyys?!?

Olisikohan siinä tärkeimmät asiat?!?



Kuva 1. Maa-asennustelineet työn alla


Kuva 2. Valmiit maa-asennustelineet

Kun lähdette toteuttamaan asennustelineiden asennusta niin kokemuksesta voin kertoa, että ottakaa selvää ensimmäiseksi vaaditut lupa-asiat. Kaarinassa esimerkiksi, asennusta varten vaadittiin toimenpidelupa. Osaksi lupahakemusta vaadittiin naapurikuuleminen. Kun lupa oli saatu, oli vielä varmistettava sähkönsiirtoyhtiöltä ettei asennukselle ole mitään esteitä ja mikäli järjestelmän koolle olisi jotain rajoituksia. Kävikin ilmi, että asuinalueellamme ei saa asentaa yli 12 000 watin järjestelmää. Onni onnettomuudessa, kahden vaihtosuuntajan yhteenlaskettu teho on 11500 wattia eli alle siirtoyhtiön ilmoittaman rajan.

Sitten asennus vaan käyntiin...

Asennustelineiden asennus ei ole ihan niin yksinkertaista kuin voisi ollettaa. Asennuksen osalta on muutamia oleellisia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon. Ensimmäiseksi telineiden suuntaus. Suuntauksen osalta kannattaa tarkkaan selvittää mahdolliset varjostumat, varsinkin jos asennetta useamman telineen pihallenne. Jossain tilanteissa on mahdollista, että vierekkäiset telineet varjostavat toisiaan ja siten syövät järjestelmän tuottokykyä.

Maa-asennustelineiden perustaminen tapahtuu aivan samalla tavalla, kuten minkä tahansa piharakennelman. Yleisin perustamistapa on uskoakseni ruuvipaalutus, millä asennettiin meidänkin telineet. Sanomattakin lienee selvää ettei kannata valita asennusajankohdaksi pahinta pakkasjaksoa koska silloin paalujen asentaminen saattaa osoittautua...hmmm hieman haasteelliseksi ”kokemusta on 😊

Kolmas huomioitava asia on paneeleiden ”ilmavaihto”. Paneeleiden väliin että myös ympärille kannattaa jättää riittävästi tyhjää tilaa. Niitä ei missään nimessä kannata asentaa toisiinsa kiinni saatika koteloida niiden ympärystöä. Tämä siksi, että silloin paneelit lämpenevät enemmän ja siten niiden huipputeho laskee. Tämä saattaa kuulostaa aika erikoiselta, mutta jo ensimmäisen viikon aikana olemme huomanneet, että uudet paneelit, jotka on asennettu telineisiin tuottavat katolla olevia paneeleita tehokkaammin. Toki ne ovat tähän vuoden aikaan paremmassa kulmassa, mutta sekään ei selitä sitä, että 18 paneelia tuottavat yhtä tehokkaasti kuin 24 paneelia katollamme.

Lopuksi vielä yksi asia. Jos mahdollista niin valitkaa telineeksi sellainen, joka mahdollistaa paneeleiden kulman säädön. Tällä tavoin voitte optimoida asennon kulloisenkin vuodenajan mukaan.



Kuva 3. Maa-asennustelineen runkorakenne

Siinä ensimmäisiä kokemuksia uuden järjestelmän osalta. Asennus on sen osalta suurin piirtein puolessa välissä muutamasta vastaan tulleesta haasteesta johtuen. Toivottavasti järjestelmä valmistuu kokonaisuudessaan ensi viikon aikana. Silloin onkin sitten paljon uutta asiaa raapustettavaksi

-Tommy



lauantai 2. maaliskuuta 2019

Helmikuu on paketissa

Hyvää alkavaa kevättä kaikille!!!


Kevät aurinko alkaa mukavasti paistelemaan ja se näkyy tuottolukemissakin. Helmikuu oli huomattavasti tuottoisampi kuin esimerkiksi edeltävä tammikuu (vrt. alla olevat kuvat). Siinä kun tammikuun paras tuotto päivää kohden oli hieman alle 4kW niin helmikuussa puhutaan jo aivan toisenlaisista lukemista. Silloin oli jo useampi päivä jolloin tuottoa oli lähes 20kW. Tämä auttaa mukavasti leikkaamaan sähkönkulutusta, koska tässä vaiheessa vielä suurin osa tuotetusta sähköstä menee omaan tarpeeseen.

Miksi sitten tammi- ja helmikuun osalta on näin suuret erot? siihen on helppo vastaus. Kevät aurinko paisteli sen verran mukavasti jo helmikuussa, että se auttoi sulattamaan lumen ja jään paneeleiden päältä pois jolloin niihin ei synny tehoa vähentäviä varjostuma kohtia.


Kuva 1. Päiväkohtainen tuotto tammikuussa 



Kuva 2. Päiväkohtainen tuotto helmikuussa 


Kun verrataan hetkellistä tehoa niin paras hetkellinen tuotto helmikuussa oli noin 3800W kun taas tammikuussa jäätiin vielä alle 1000W.

Helmikuun kokonaistuotto oli 178,75kW. Omaan käyttöön  tästä meni 74,3% eli melko paljon. Viime vuonna helmikuun vastaavat lukemat olivat 133,31kW ja 70,9% eli merkittävää eroa ei tullut.   Tuottolukemat ovat keskenään vertailukelpoisia,  koska tässä vaiheessa uusi järjestelmä ei ollut vielä toiminnassa.

Mitä sitten yllä olevat lukemat tarkoittavat käytännössä säästöä sähkölaskun osalta? Yhteensä säästöä kertyi noin 21 euroa. Tästä itse käytetyn sähkön osuus oli noin 17 euroa ja loppuosa syntyi autonlatauksesta ja verkkoon myydystä sähköstä.

Kun tästä jatketaan maaliskuulle, tuottolukevat nousevat entisestään. Tämä johtuu siitä, että maaliskuussa päivä on ensinnäkin huomattavasti pitempi jo kuin helmikuussa. Toiseksi aurinko myös nousee korkeammalle maaliskuussa ja siten paistaa kohtisuorempaa aurinkopaneeleita kohden. Tämä kasvattaa paneeleilla saatavan aurinkoenergian määrää. 


-Tommy


lauantai 23. helmikuuta 2019

Uuden järjestelmän asennus alkaa ensi viikolla


Eli ensi viikolla asennus sitten alkaa. Ensimmäinen homma maa-asennustelineiden osalta on  sulattaa routa alta pois 😁

Miten paljon tuotetusta sähköstä menee omaan käyttöön

Aurinkopaneelijärjestelmää hankkiessa neuvotaan mitoittamaan järjestelmä  suunnilleen siten, että tuotto olisi noin neljä-viidesosa vuotuisesta kulutuksesta. Silloin suurin osa itse tuotetusta sähköstä on mahdollista käyttää omaan tarpeeseen. Tässä kirjoituksessa esittelen teille kuinka paljon me pystymme käyttämään aurinkopaneeliemme tuottamasta sähköstä ja miten se vaihtelee eri vuoden aikoina.

Pieni varauksen sana sillä nykyinen 6500kWp aurinkopaneelijärjestelmämme asennettiin 2017 syyskuussa joten tilastoa on vielä verraten lyhyeltä ajalta. Näyttää kuitenkin siltä, että eroa eri vuosien välillä ei ole merkittävästi.


Kuva 1. Nykyinen järjestelmämme

Ensin oleellinen asia mikä pitää selviättää, on miten suuri aurinkopaneelijärjestelmämme on suhteessa sähkönkulutukseemme nähden. Ilman aurinkopaneeleita meidän vuoden 2017 sähkönkulutus olisi ollut noin 15000kW ja vuoden 2018 osalta noin 13500kW. Eli keskiarvoksi muodostuu 14250kW. Siihen verrattaessa aurinkopaneelijärjestelmämme vastaa noin 45% vuotuisesta kulutuksesta eli hieman yli suositellun rajan. Tämä mitä luultavimmin näkyy kevät ja kesäkuukausina, koska silloin suurin osa tuotetusta sähköstä myydään vähäisestä käytöstä johtuen valtakunnan verkkoon. 


Kuva 2. Sähkön omakäyttöosuus (päivitetty 20.2.2019)

Kuten näette yllä olevasta kuvaajasta, omakäyttöosuus vähenee tammikuusta kesäänpäin mentäessä ja  kasvaa vähitellen elokuusta eteenpäin. Tilanne on aurinkosähkön osalta nurin kurinen sillä tuottohuippu ajottuu ajankohtaan jolloin kulutus on vähäisestä lämmityksen tarpeesta johtuen melko vähäistä. Meillä esimerkiksi viime vuoden heinäkuussa meni 5-10kW sähköä päivää kohden kun taas tuottoa oli monin verroin enemmän.

Kuva 3. 2018 heinäkuun sähkönkulutus


Kuva 4. 2018 heinäkuun sähköntuotto


Jotta aurinkojärjestelmästä saataisiin maksimaalinen hyöty irti niin omakäyttöosuuden pitäisi olla mahdollisimman suuri. Joitakin keinoja on toki millä sitä voidaan hilata ylöspäin, kuten:

  • sähköauton lataus
    • täyssähköauton akun koot vaihtelevat toki mutta pienemmissäkin autoissa akut ovat kooltaan noin 40kW joten ne riittävät hyvin hyvätuottoisen päivän tasaamista varten
  • talon jäähdytys 
  • lämminvesivaraajan lataus
  • (sähkökiukaan lämmitys)
  • (kodinkoneiden käyttö tuoton kanssa samana ajankohtana)

Näillä keinoin voidaan rajallisesti vaikuttaa omakäyttöasteeseen. Fakta on kuitenkin se, että paras tuotto ajoittuu yleensä hetkeen jolloin ei olla kotona. Siksi merkittävää parannusta aurinkoenergian omakäyttöasteen parantamiseksi joudutaan odottamaan siihen asti kunnes akkutekniikka halpenee riittävän paljon. Sitä odotellessa :)


-Tommy


lauantai 16. helmikuuta 2019

Kevät aurinko alkaa paistamaan :)




Kuva 1. Hetkellinen tuotto helmikuiselta lauantailta


Hetkellinen tuotto on jo yli 3,0 kW ja puolen päivän kohdalla kokonaistuottoa kertynyt jo yli 7,0kW. Tästä homma vain paranee ;)



Toukokuun tuotosta

Moi, Turha kai sanoa, että toukokuu on paketissa, koska nyt mennään jo pitkällä kesäkuussa. Kaikkien kiireiden keskellä, on ollut vaike...