Sähkönsiirtohintojen korotukset kannustavat investoimaan aurinkoenergiaan

Jos jokin aihe kirvoittaa keskustelua suomalaisten keskuudessa, niin se on sähkönsiirtohintojen korotukset. Caruna tekikin mielestäni näyttävän mukaantulon Suomen sähkömarkkinoille ja on saavuttanut lyhyessä ajassa suomalaisten "rakkauden". En toki ihmettele tätä, kun yhtiö ilmoitti vuonna 2016 korottavansa sähkönsiirtohintaa 30%. Otetaan uusiksi - siis 

Noh, silloinen suunnitelma ei mennyt läpi vaan Suomen hallitus puuttui hinnan korotuksiin rajoittamalla vuotuisen korotuksen 15%:iin. Yle uutisoi tästä:

- Korotuskatto ei suinkaan tarkoita, että on lupa korottaa 15 prosentilla, ei missään tapauksessa. Siirtomaksujen kohtuullisuutta valvotaan 4 vuoden valvontajaksoissa (https://yle.fi/uutiset/3-9606702)

Hieno juttu, että korotuksiin puututtiin, mutta millä tavoin niitä tullaan valvomaan? missä menee  kipuraja ja minkä tasoinen korotus hyväksytään? Mielestäni olisi ollut huomattavasti selkeämpää kun korotus oltaisiin kirjaimellisesti rajattu tietylle tasolle jättämättä mitään tulkintavaraa. Nykyinen ohjeistus on aivan liian ympäri puöreä ja jättää liian paljon tulkintavaraa. On aivan käsittämätöntä, että monopoliasemassa toimiville sähkönsiirtoyhtiöille annetaan mahdollisuus korottaa hintojansa vuosittain15%:a. (tai miten sitä sitten tulkitaankin) Aihe lienee olevan varsin tuoreessa muistissa, koska viimeksi viime heinäkuussa Caruna nosti sähkönsiirtohintaa 6,5% ja olen melko varma ettei 2 vuottakaan ehdi kulua ennen kuin näemme seuraavan korotuksen. 

Korotuksilla toki katetaan kantaverkon parannukset, mutta olisi oikeasti mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa siitä todellisuudessa menee siihen tarkoitukseen. Itse en ainakaan jaksa uskoa, että korotukset valuisivat kokonaisuudessaan kyseiseen tarkoitukseen.

Aurinkopaneelien omistajina sähkösiirtohinnan korotukset ovat kuin kaksiteräinen miekka. Korotukset tuntuvat yhtälailla meidän lompakossa, mutta toisaalta korotukset antavat parempaa vastinetta aurinkopaneelien investoinneille ja samalla edesauttavat lyhentämään takaisinmaksuaikaa.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on tutkia miten sähkönsiirtohintojen korotukset vaikuttavat ensinnäkin omakotitalo asukkaan sähkölaskuun ja toiseksi kuinka paljon ne edes auttavat lyhentämään aurinkopaneelijärjestelmän hankinnan takaisinmaksuaikaa. Käytän esimerkkinä omaa järjestelmäämme. Esimerkin vuoksi lasken vaikutuksen kahdella eri tapauksella, kun vuotuinen korotus on 3% ja 5%. Verottaja tulee aivan varmasti jossain vaiheessa haaskalle,  mutta sen vaikutusta ei voi mielestäni arvioida etukäteen.

Meidän tämän hetkinen sähkön hinta, sähkönsiirto ja -vero huomioiden on 12,48 senttiä kilowattia kohden. Jos sähkön myyntihinta ja -vero pysyisivät samana tulisi sähkön kokonaishinta kehittymään oheisen kaltaisesti:

Kuva 1. Sähkön kokonaishinnan kehitys

Ensimmäisessä tapauksessa kun sähkönsiirtohinta korottuu vuodessa o3%, sähkön kokonaishinta kasvaa 10-vuodessa noin 35%:a. Jos taas sähkönsiirtohinta korottuu joka vuosi 5%, silloin sähkön kokonaishinta olisi 10-vuoden päästä noin 60% korkeampi kuin vuonna 2018. Tästä jokainen ymmärtääkin miksi sähkön omatuotannon merkitys on niin merkittävä.

Mielenkiinnon vuoksi vielä esimerkkinä miten sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku kasvaa kun oletetaan, että:

1. vuotuinen sähkönkulutus on  18 000kW
2. kaikki sähkö ostetaan kantaverkosta ilman omatuotantoa
3. sähkön kokonaislähtöhinta on 12,48 senttiä

Kuva 2. Sähkölaskun kehitys

Vaikka esimerkissä olikin prosentuaalisesti pienet korotukset niin niiden vaikutus on kuitenkin todella merkittävä. Uskon samalla, että tekemäni arvioni korotuksien suhteen on vielä hieman alakanttiin koska siinä ei ole esimerkiksi otettu sähköveron hinnankehitystä milllään tavalla huomioon. Nähtäväksi jää miten hyvin tekemäni arvio pitää paikkansa.

Sitten siihen siihen arvioon millä tavoin siirtohinnan kehitys vaikuttaa aurinkopaneeliston takaisinmaksuaikaan. Jotta sen pystyy laskemaan, pitää ensiksi tietää mikä osa tuotetusta sähköstä on käytetty omaan tarkoitukseen ja mikä osa myyty omatuotantona kantaverkkoon. Tämä siksi, että teimmehän aluksi oletuksen ettei kumpikaan sähkönmyyntihinta taikka sähkövero nousisi vertailu ajanjaksona.

Viime vuonna (2018) aurinkopaneelimme tuottivat yhteensä 6030 kilowattia. Tästä myytiin ulos noin 3600 kilowattia ja loppuosa eli 2430 kilowattia käytettiin itse. Tämän perusteella aurinkopaneeliston tuotto kehittyisi:

Kuva 3. Aurinkopaneeliston tuoton kehitys

Meidän tapauksessa hybridi-auto parantaa noin kuudenneksen vuotuista tuottoa. Viime vuoden osalta se tarkoitti karkeasti 100 euron säästöä. Kun se otetaan huomioon ja vuotuiset tuotot lasketaan yhteen niin takaisinmaksuaika tapauksesta riippuen lyhenee 14 vuodesta joko kahteen- tai yhteentoista vuoteen.



Kuva 4. Aurinkopaneeliston tuoton kehitys hyrbidi-auto huomioiden

Jos takaisinmaksuaika lyhentyisi nykyisestä noin 15-vuodesta lähemmäs 10-vuotta niin aivan varmasti se houkuttaa ihmisiä investoimaan enemmän aurinkoenergian tuotantoon. En pidä tätä missään nimessä mahdottomana kun tarkastelee aurinkopaneelien hinnan kehitystä oheisesta taulukosta. Pelkästään jo vuodesta 2017, aurinkopaneelien hinnat laskivat lähemmäs 10%:a. Jatkossa uusien teknikoiden ja materiaalihintojen kehittyminen määrittelelevät pitkälti miten hintakehitys jatkuu. Täytyy kuitenkin muistaa, että  paneelisto on vain yksi osa järjestelmää. Se kuitenkin käsittää karkeasti noin 50%:a koko järjestelmän hankintahinnasta (paneelisto+invertteri+asennus) joten jos joko paneelien tehokkuutta pystytään parantamaan tai niiden valmistushintaa laskemaan niin alamme silloin pääsemään lähemmäs 10-vuoden takaisinmaksuaikaa.

Kuva 5. Aurinkopaneelien hinnan kehitys (lähde: https://cleantechnica.com/2014/02/04/current-cost-solar-panels/)