Uuden järjestelmän asennus alkaa ensi viikolla

Eli ensi viikolla asennus sitten alkaa. Ensimmäinen homma maa-asennustelineiden osalta on  sulattaa routa alta pois 😁

Miten paljon tuotetusta sähköstä menee omaan käyttöön

Aurinkopaneelijärjestelmää hankkiessa neuvotaan mitoittamaan järjestelmä  suunnilleen siten, että tuotto olisi noin neljä-viidesosa vuotuisesta kulutuksesta. Silloin suurin osa itse tuotetusta sähköstä on mahdollista käyttää omaan tarpeeseen. Tässä kirjoituksessa esittelen teille kuinka paljon me pystymme käyttämään aurinkopaneeliemme tuottamasta sähköstä ja miten se vaihtelee eri vuoden aikoina.

Pieni varauksen sana sillä nykyinen 6500kWp aurinkopaneelijärjestelmämme asennettiin 2017 syyskuussa joten tilastoa on vielä verraten lyhyeltä ajalta. Näyttää kuitenkin siltä, että eroa eri vuosien välillä ei ole merkittävästi.

Kuva 1. Nykyinen järjestelmämme

Ensin oleellinen asia mikä pitää selviättää, on miten suuri aurinkopaneelijärjestelmämme on suhteessa sähkönkulutukseemme nähden. Ilman aurinkopaneeleita meidän vuoden 2017 sähkönkulutus olisi ollut noin 15000kW ja vuoden 2018 osalta noin 13500kW. Eli keskiarvoksi muodostuu 14250kW. Siihen verrattaessa aurinkopaneelijärjestelmämme vastaa noin 45% vuotuisesta kulutuksesta eli hieman yli suositellun rajan. Tämä mitä luultavimmin näkyy kevät ja kesäkuukausina, koska silloin suurin osa tuotetusta sähköstä myydään vähäisestä käytöstä johtuen valtakunnan verkkoon. 

Kuva 2. Sähkön omakäyttöosuus (päivitetty 20.2.2019)

Kuten näette yllä olevasta kuvaajasta, omakäyttöosuus vähenee tammikuusta kesäänpäin mentäessä ja  kasvaa vähitellen elokuusta eteenpäin. Tilanne on aurinkosähkön osalta nurin kurinen sillä tuottohuippu ajottuu ajankohtaan jolloin kulutus on vähäisestä lämmityksen tarpeesta johtuen melko vähäistä. Meillä esimerkiksi viime vuoden heinäkuussa meni 5-10kW sähköä päivää kohden kun taas tuottoa oli monin verroin enemmän.

Kuva 3. 2018 heinäkuun sähkönkulutus

Kuva 4. 2018 heinäkuun sähköntuotto

Jotta aurinkojärjestelmästä saataisiin maksimaalinen hyöty irti niin omakäyttöosuuden pitäisi olla mahdollisimman suuri. Joitakin keinoja on toki millä sitä voidaan hilata ylöspäin, kuten:

• sähköauton lataus
• täyssähköauton akun koot vaihtelevat toki mutta pienemmissäkin autoissa akut ovat kooltaan noin 40kW joten ne riittävät hyvin hyvätuottoisen päivän tasaamista varten
• talon jäähdytys 
• lämminvesivaraajan lataus
• (sähkökiukaan lämmitys)
• (kodinkoneiden käyttö tuoton kanssa samana ajankohtana)

Näillä keinoin voidaan rajallisesti vaikuttaa omakäyttöasteeseen. Fakta on kuitenkin se, että paras tuotto ajoittuu yleensä hetkeen jolloin ei olla kotona. Siksi merkittävää parannusta aurinkoenergian omakäyttöasteen parantamiseksi joudutaan odottamaan siihen asti kunnes akkutekniikka halpenee riittävän paljon. Sitä odotellessa :)

-Tommy

Kevät aurinko alkaa paistamaan :)

Kuva 1. Hetkellinen tuotto helmikuiselta lauantailta

Hetkellinen tuotto on jo yli 3,0 kW ja puolen päivän kohdalla kokonaistuottoa kertynyt jo yli 7,0kW. Tästä homma vain paranee ;)

Uusi järjestelmä tilaukseen

Tervehdys,

No niin, homma on nyt sitten pulkassa ja uusi järjestelmä laitettiin juuri tilaukseen. Saimme muutama viikko takaperin vihdoin ja viimein toimenpideluvan ja siten projekti sai vihreää valoa. Suunnitelma muuttui loppumetreillä moneen kertaan ja eroaa alkuperäisestä suunnitelmasta jonkin verran. Järjestelmän toimittaa loppujen lopuksi meille jo entuudestaan tuttu My-Solar. He ovat toimittaneet puolitoista vuotta sitten asennetun järjestelmän, joten oli helppoa luottaa heidän asiantuntemukseen. 

Tarjouskilpailussa oli loppumetreille asti mukana myös toinen yritys. Figmentorin tekemä tarjous 9500 kW:n järjestelmästä oli todella houkutteleva ja hinnallisesti merkittäviä eroja näiden kahden toimittajan välillä ei ollut. Mikä ratkaisi lopulta vallinnan, oli My-Solar:n tarjoama automaatiojärjestelmä sekä sähköauton latauspiste osana kokonaistoimitusta. Itse en ole talon automatisoinnista millään lailla perillä, mutta ideana ne kuulostavat todella mielenkiintoisilta ja ehkä jatkossa tulenkin kirjoittamaan aiheesta, kunhan käyttökokemusta kertyy enemmän. Automaation avulla toivon, että pystymme jatkossa paremmin hyväksikäyttämään tuottamaamme aurinkosähköä. Tämä on tärkeää, koska järjestelmän koon tuplaantuessa on suuri riski, että ilman järkevää ohjausjärjestelmää suurin osa siitä menisi myyntisähkönä valtakunnanverkkoon. Investointi mielessä sillä on ratkaiseva merkitys kun otetaan huomioon, että ostettu sähkö on noin puolitoista kertaa kalliimpaa kuin myyntisähköstä saatava korvaus on tällä hetkellä.

Järjestelmän kooksi tuli lopulta 7,29 kWp eli vuosituoton pitäisi olla jossain 7290 kW:n tuntumassa. Tämä saavutetaan 27kpl:lla Solarwatt:n 270W-tehoisella paneelilla. Jotta tuotto saadaan paremmin tasattua koko päivän ajalle ja siten vähennettyä kulutusta, aurinkopaneelit sijoitetaan oheisella tavalla.

Kuva 1. Aurinkopaneelien sijoittelu

1. Varjostumien ja kokonaisjänniteen rajoittamiseksi, kaksi vasemmanpuolimmaista paneelia siirretään uuteen 5. -ryhmään

2. Pihavaraston katolle lisätään 4 uutta paneelia

3. Pihavaraston läheisyyteen tulee 5m leveä maateline, johon asennetaan 10 kpl uusia paneeleita

4. Ilta-aurinkoa kohti tarkoitettuun, 3m leveään maatelineeseen asennetaan 6kpl uusia paneeleita

5. Aamun puoleiselle lappeelle asennetaan 7 kpl  uusia paneeleita sekä siirretään 2kpl vanhoja paneeleita alkuperäisestä asennusryhmästä

Kun aurinkopaneelit ovat päivitetyssä järjestelmässä suunnattu eri suuntiin, uskon, että tuotto tulee leikkamaan hyvin nimenomaan aamun ja iltapäivän/illan sähkönkulutusta. Nähtäväksi jää, kuinka merkittävästi...

Asennuksen mukaan tehoa on karkeasti:

Aamu 9kpl x 270W=2430W

Keskipäivä (22+10+4)kpl x 270W=9720W

Iltapäivä-ilta 6kpl x 270W=1620W

Osana toimitusta tulee olemaan SMA:n optimointilaitteet (SMA-TICO TS4-R-O), joilla voidaan vähentää varjostumien vaikutusta järjestelmän kokonaistuotantoon. Nämä tullaan asentamaan pitkälti osaksi vanhaa järjestelmää, koska sen tuoton osalta olemme huomanneet, että varsinkin iltatuotto katkeaa kuin seinään varjostumien vuoksi. 

Kuva 2. SMA-Tico optimointilaite, TS4-R-O

Osana järjestelmää tullaan myös toimittamaan MSDP -MODBus RTU protocol RS485 ja SMA Sunny Homemanager 2.0. Nämä ovat välttämättömiä komponentteja automatisoidun ohjauksen toteuttamiseksi. Lisätietoa SMA:n ohjauskeskuksesta saa:

 (https://www.sma.de/en/products/monitoring-control/sunny-home-manager-20.html)

Viimeinen osa toimitusta on sähköauton latauspiste. Valitsimme tätä varten Enston 3-vaiheisen aseman. Sen avulla lataus on mahdollista säätää manuaalisesti aina 11 kW:iin asti. 

Asennus tullaan näillä näkymin tekemään kahdessa osassa. Katolle asennettavat paneelit tullaan mitä todennäköisimmin asentamaan melko pian, ehkä jo 2-3 viikossa. Maa-asennustelineiden toimitus kestää hieman kauemmin. Toivottavasti kuitenkin koko järjestelmä olisi toiminnassa viimeistään huhtikuun aikana. Silloin päivitetty järjestelmä olisi valmis, kun parhaimmat tuottokuukauden ovat alkamassa.

Seuraavassa kirjoituksessa toivottavasti minulla olisi jo ensimmäiset kokemukset kerrottavana uuden järjestelmän toiminasta. Hyvää alkavaa kevättä kaikille!

-Tommy

Tammikuun tuotto

Tammikuu on aurinkosähkötuotannon osalta yksi vuoden huonoimmista kuukausista. Kuten alla olevasta kuvasta selviää, niin silloin oletettu tuotto jää kymmenesosaan vuoden parhaimmista kuukausista. Muutama oleellinen asia vaikuttaa siihen, ettei tuottoa tule silloin nimeksikään. Jokainenhan tietää, että aurinko ei paista vuodenvaihteessa päiväsaikaan kovinkaan pitkään. Toiseksi, kun se paistaa, niin se paistaa todella matalalta. Kun aurinko paistaa aurinkopaneeleihin nähden todella pienessä kulmassa niin tuotto jää merkittävästi alhaisemmaksi kuin kesäkuukausina. Kolmas tuottoon vaikuttava syy on lumi ja jää. Jo pieni kerros joko luntaa tai jäätä aurinkopaneeleiden päällä tiputtaa erittäin merkittävästi niiden sahköntuottokykyä. Eli kannattaako lähteä harjan kanssa heilumaan katolle, jotta paneelit tuottaisivat edes jotain?!?

Kuva 1. Oletettu aurinkosähkön tuotto eri kuukausina

Jos paneeleita ei puhdista lumesta ja jäästä, niin hyvinä talvina, Varsinais-Suomessa paneeleiden päälle kertyy helposti muutamia kymmeniä senttejä lunta. Mitään muuta haittaa tästä ei ole kuin se, että lumikerroksen kestää sulaa maalis-huhtikuulle. Silloin on mahdollista, että paneelien omistaja missaa  kevään ensimmäiset hyvät tuottokuukaudet. 

Siitä johtuen käyn tasaiseen tahtiin harjaamassa paneelit puhtaaksi lumesta. Aluksi tein sen pienen riskin kera. Roikuin nimittäin toisen käden varassa jostain paneelin kulmasta ja samalla yritin toisen käden avulla harhata paneeleita puhtaaksi. harjasin toisen . Nyt muutaman läheltä piti tilanteen jälkeen, päätimme hieman panostaa - hmmm "työturvallisuuteen" - ja hankimme teleskooppivartisen lumenpudottimen. 

Lumenpudotin on vaikuttanut käytössä hankintansa arvoiselta. 6 metrin teleskooppivarrella ulottuu jo kohtalaisen hyvin puhdistamaan joka nurkan. Toki haastavampaa se on silloin, kun taivaalta sataa suojalunta ja kun lumi osittain jäätyy paneelin pintaan. Silloin riittää hyvin, että harjaa lumen paneelin pinnalta pois ja antaa kevät auringon hoitaa loput. Kuten näette alla olevasta kuvasta, työ kantaa hedelmää...ainakin vähän :) 

Kuva 2. Tammikuun päiväkohtainen 1tutto

Vaikka tuottoa on ollut parhaimpina päivinä jonkin verran, niin onko se sitten ollut vaivan arvoista? No tietysti on! ;) Parhaimpina päivinä, kun tuottoa on ollut noin 4,0kW, niin sehän tarkoittaa 60 sentin säästöä sähkölaskussa.

Kuva 3. Tammikuun paras tuotto 11.päivänä

Tammikuun tuottavin päivä oli meillä tammikuun 11:s päivä. Kuten näette, silloinkin aikaväli jona paneelit tuottavat sähköä on vielä verraten lyhyt. Paneelit alkoivat tuottaa tuolloin hieman ennen klo 11:sta ja tuottoa tuli suurin piirtein 3:een asti. Tehoa toki on jo jonkin verran, hieman yli 1500 waittia tuntia kohden.

Eipä tähän hätään muuta. Helmikuun tuottolukemien pitäisi olla tammikuun lukeamia huomattavasti paremmat, jos paneelit ei sitten hautaudu kokonaan lumen alle.

Toivottavasti seuraavassa kirjoituksessa olisi jotain uutta kerrottavaa uuden järjestelmän asennukseen liittyen.

-Tommy

Sähköauto tilaukseen

Oma sähköautoilu alkoi viime vuoden huhtikuussa kun hankin Opel Amperan. Sehän ei siis ole täyssähköauto vaan hybridi. Ampera poikkeaa tavallisista hybridiautoista sikäli, että se kulkee ensimmäiset 40-60 kilometriä pelkällä sähköllä ja vasta sen jälkeen käynnistää bensamoottorin. Toki talven kireimpinä pakkaspäivinä, bensamoottori on käytössä koko ajan.
Ampera on vuodelta 2013 ja ostohetkellä sillä oli ajettu noin 80tkm. Hain sen tamperelaisesta sähköautoihin erikoistuneesta autotalo Ampeerista. Auto oli heidän toimestaan tuotu Hollannista missä sähköautoilu boomi on huomattavasti pidemmällä kuin meillä täällä Suomessa ja siksi sieltä viedäänkin vanhempia sähköautoja ulkomaille. Maksoin osotohetkellä Amperasta noin 20 tuhatta euroa. Nyt vuosi ja 10tkm ostohetken jälkeen on hyvä arvioida miten hankinta onnistui.

Miksi päätin vaihtaa Amperan pois ennen kuin se oli ollut vuottakaan omistuksessani?

Talvella ilmastointi vie huomattavasti enemmän sähköä, auton toimintasäde sähköllä ajettaessa jää alle 40 kilometrin. Kuljen päivittäin autolla töihin ja harrastuksiin, siksi akun kapasiteeti on näin jälkikäteen sanottuna yksinkertaisesti liian pieni. Itse ainakin kypsyin siihen, että autoa pitää ladata päivittäin.  Se onkin ehkä päälimmäinen syy miksi päätin vaihtaa Amperan näinkin pian.

Toinen merkittävä syy, hybridiksi tämä auto vaikuttaa melko janoiselta. Mitään tarkkaa analyysia en ole asian tiimoilta tehnyt mutta tämän kaltainen perstuntuma on vähitellen syntynyt.

Viimeinen, ehkä ei niin merkittävä seikka. Ampera ei mahdollista Spotifyn soittoa (tai mitään muutakaan musiikkiohjelmaa) bluetooth:n kauttaa. Itse tykkään melko paljon musiikin kuuntelusta joten bluetooth:n puute tältä osin on ollut yllättävänkin ärsyttävää . 

Siinä lienee tärkeimmät syyt...

Kuva 1. Lähes "savuton" Opel Ampera

Haussa oli täyssähköauto, jonka toimintamatka olisi järkevän suuruinen. Mietin hankinnan yhteydessä myös, että onko järkevää hankkia autoa omaan omistukseen vai mahdollisesti leasata se. Sähköautojen tekniikka kehittyy tällä hetkellä todella nopeasti. Siksi juuri hankittujen sähköautojen vuotuinen arvonalenema saattaa yllättää autojen omistajat pahemman kerran. Siksi päätin enemmin leasata auton kuin hankkia sitä omaan omistukseeni. Sopimuksen sisällöstä riippuen, leasing auton ylläpito on todella helppoa ja riskitöntä. Ainakin OP:n tapauksessa,  huollot esimerkiksi sisältyvät leasing-sopimukseen joten mitään yllättävää kuluerää ei pääse syntymään.

Kuva 2. OP-kulku sopimuksen sisältö (lähde: https://op-kulku.fi/palvelu)

Oma hintahaitari kuukausittaiselle leasing-sopimukselle oli jossain 400-500 euron välissä. On helppo arvata, että Tesla ei sillä rahalla irtoa. OP:llä tähän hinta luokkaan osui Nissan Leaf ja Hyundai Ioniq. Näiden autojen varustelussa, ei ollut paljoa eroa. Valitsin Leaf:n, koska minulla on aiemmin ollut Nissan Qashqai ja olin siihen silloin tosi tyytyväinen. 

Auto oli koeajossa meillä viikonlopun yli ja täytyy sanoa, että sen ajomukavuus oli yllätävän hyvä. Eihän se mikään prämeä kärry ole, mutta toisaalta ei "tanssiaisten" ruminkaan pari. Se varmasti täyttää ruutunsa eli sillä pystyy siirtymään paikasta toiseen. Valmistaja ilmoittaa auton toimintasäteeksi 280km (WLTP). Koeajon perusteella se  vaikutti jäävän hieman tätä pienemmäksi, mutta se ei yllätä. Omat haasteensa toki sähköautolla on, varsinkin pitkillä matkoilla. Tunnin latausaika 250km välein hidastaa matkan tekoa jonkin verran ja voi joskus vaatia vähän ennalta suunnittelua. Toisaalta omat matkat koostuvat pitkälti n. 20 kilometrin työmatka-ajosta.

4-vuoden leasing:n sopimuksen hinnaksi tuli 435 euroa per kuukausi. Jos olisin hankkinut samaisen auton omistukseen niin hinta olisi ollut noin 40t euroa. Siitä jokainen voi laskea, kuinka kannattavaa leasing-autoilu on. Vaivattomuus ja riskittömyys olivat minulle kuitenkin yhdet tärkeimmistä avaintekijöistä.

Seuraavaksi sitten ihmetellään miten järjestää oma kotilatauspiste. Sellainen tarvitaan koska muutoin auton latausaika on todella pitkä, luokkaa 22 tuntia. Toki toinen vaihtoehto olisi käyttää yleisiä latauspisteitä. Nykyinen työnantajani tarjoaa myöskin sähköautojen lataus mahdollisuutta. Mielestäni on kuitenkin huomattavasti helpompaa kun sellainen löytyy myös omasta kotoa. 

Jonkin verran olen ehtinyt tutkimaan mitä latauspisteen hankinta maksaa.. Muutaman referenssin perusteella hinnat näyttäisi pyörivän asennus huomioiden noin 1500-3000 euron välillä. Järkevin vaihtoehto mitä olen toistaiseksi löytänyt on Webaston valmistama latauspiste. Se on yksi edullisimmista vaihtoehdoista. Sillä on mahdollista ladata 3-22kW:n teholla eli auton akun saa täyteen tarvittaessa melko nopeasti.

(http://webastolataus.fi/?gclid=CjwKCAiAsoviBRAoEiwATm8OYHkY-FFn7pIVYVniPMDd22rMpGQDXwwvVdRUtjDii-LC-UJ2OCEByxoCV5IQAvD_BwE

No niin, siinä on ensimmäiset ajatukset uudesta sähköautosta. Nyt sitten odotellaan auton toimitusta joka osuu jonnekkin huhti-toukokuu akselille. 

Seuraavassa kirjoituksessa ihmetellään mitä tammikuu toi tullessaan...

-Tommy