Kiinnostaisiko verkkoakku?

Kun kuulin verkkoakku ideasta ensimmäisen kerran, ajattelin, että tuohan on kerrassaan loistava idea. Suurin ongelma aurinkoenergian tuotannossa on juurikin se, ettet kykene käyttämään kaikkea tuottamaasi sähköä itse, vaan osa siitä joudutaan myymään kantaverkkoon. Kun ylijäämäsähkö myydään valtakunnan verkkoon, siitä saatu hyvitys ei ole puoltakaan ostetun sähkön kokonaishinnasta. Jos joku kykenisi ratkaisemaan varastointiongelmat, aurinkoenergia tulisi entistä kannattavammaksi.

Pohjola Energia vastasi tähän huutoon ja lanseerasi ensimmäisenä Suomessa verkkoakun. Idea toimii käytännössä siten, että asiakkaan ylijäämäsähkö "varastoidaan verkkoakkuun" ja käytetään tarpeen tullessa. Pohjola Energian mukaan kun asiakas käyttää varastoimaansa sähköä, hänelle ei synny sähkönsiirto- tai verokuluja.

Jotta asiakas saa verkkoakun käyttöönsä, niin hänen pitää:

1. Hankkia aurinkopaneeli järjestelmä Pohjola-Energialta
2. Tehdä sähkösopimus Nordic Green Energyn kanssa

Eikö olekin kerrassaan loistava idea?

Siinä on kuitenkin muutama sudenkuoppa:

1. Asiakkaan on mahdollista saada verkkoakku käyttöönsä ainoastaan  kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi

Tämä on todella erikoista, vaikkakin ensimmäisen kerran ideasta kuultuani ihmettelin, millä tavoin se voi olla kannattavaa. Tutkin asiaa, enkä löytänyt mitään selitystä ennen kuin luin Turun Sanomien 24.1.2019 julkaiseman artikkelin. Sen mukaan verkkoakku on mahdollista saada ainoastaan kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi. Paneelit ovat toiminnassa kuitenkin +25 vuotta joten näin lyhyt käyttöaika on todella erikoista. Yritin löytää asialle vahvistusta yrityksen kotisivuilta, mutta valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa asiasta. Kuulostaako ihmeelliseltä? Eikö tuo nyt luulisi olevan sen verran oleellinen tieto, että se pitäisi selvästi mainita jossain?

2. Sitten se vielä isompi kompastuskivi, eli järjestelmän hinta

Jotta asiakas saa verkkoakun käyttöönsä, täytyy hänen hankkia vähintään 2400 kW:n aurinkopaneelijärjestelmä. Pohjola Energia tarjoaa tätä noin 8000 Euron hintaan (sis. asennuksen). Aika kova hinta tuon kokoisesta järjestelmästä, ettenkö sanoisi. Saman kokoisen järjestelmän saa kilpailijalta noin 4500 Euron hintaan (sis. asennuksen). Eli jotta saat verkkoakun käyttöösi, sinun pitää maksaa 3500 Euroa ylimääräistä. Mitä saat sitten tähän hintaan?
Periaatteessa 2400 kW:n aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa vuodessa juurikin tuon verran sähköä. Vaikkakaan kaikki tuotettu energia ei varastoidu verkkoakkuun, koska käytät sitä samanaikaisesti, niin asian yksinkertaistamiseksi oletetaan, että kykenet varastoimaan 2 vuoden aikana yhteensä 4800 Kw:a sähköä verkkoakkuun. Kuinka paljon siitä tulee säästöä? Sähkön kokonaishinta (sis. siirtomaksun ja verot) pyörii tällä hetkellä noin 12,5 sentin paikkeilla kilowattia kohden. Eli kahden vuoden aikana kertynyt säästö on 4800 kW x 12,5 centtiä/ kW=600 Euroa

Kannattaako investoida verkkoakkuun? 600 Euron säästämiseksi joudut investoimaan aurinkopaneelijärjestelmään ylimääräiset ~3500 Euroa, eli eikö se ole sanomattakin selvää, ettei asiakas ole se, joka kuorii hillot tästä kaupasta. Harmi sinänsä, koska verkkoakku itsessään on todella hieno idea.

Helpompi tapa "akuston" järjestämiseksi olisi, että Suomessa luovuttaisiin reaaliaikaisesta sähkönmittauksesta ja mittausväli olisikin esimerkiksi 1 päivä, viikko tai kuukausi. En tiedä millaisia lieve-ilmiöitä tämä toisi, mutta silloin harvempi mittausväli synnyttäisi keinotekoisen "verkkoakun". Tämä jos mikä kannustaisi investoimaan aurinko- ja tuulienergiaan.

Siinä vähän mietittävää :)

-Tommy

Uutta järjestelmää tilaamassa

Kuten olen jo aiemmissa postauksissa maininnut, kevään suunnitelmana on hankkia uusi aurinkopaneelijärjestelmä nykyisen järjestelmän rinnalle. Tähän päädyttiin, koska mielestämme nykyisen järjestelmämme tuotanto ei vastaa kulutustamme niin hyvin kuin se hyvin optimoituna voisi vastata. Tällöin tuotanto seuraisi mahdollisimman hyvin kulloisenkin hetken kulutusta.
Nykyisellään, varsinkin ilta- ja aamuauringon osalta, paneelit ei ole optimaalisesti sijoitettuna. Tämä johtuu siitä, että kaikki paneelit osoittavat samaan suuntaan eli etelään. Toki tällä tavalla saadaan päivän tuotto mahdollisimman suureksi, mutta sillä hinnalla, ettei tuotto osu välttämättä yksi yhteen sähkönkulutuksen kanssa.
Meillä ainakin sähkönkulutusta seurataan reaaliaikaisesti, joten paras tilanne olisi kun tuottoa olisi silloin kun on kulutustakin. Useimmiten tämä osuu hetkeen, kun vietään aikaa kotosalla. Tätä peilaten päätimme lähteä toteuttamaan aurinkopaneelijärjestelmän laajennusta unohtamatta sen optimointia sähkönkulutuksen kannalta. Tarkoitus on, että päivitetyllä järjestelmällä:

a) tuottoa saataisiin aamusta iltaan

b) tuotto vastaisi mahdollisimman hyvin kulloisenkin hetken kulutusta

c) tuotto riittäisi jatkossa mahdollisimman hyvin kahden täyssähköauton lataukseen

Laajennuksen toteuttamiseksi oli kolme erilaista vaihtoehtoa:

a) vaihtaa nykyinen invertteri kokoluokkaa isommaksi ja yhdistää siihen sekä vanhat ja uudet aurinkopaneelit

b) hankkia uusi järjestelmä nykyisen rinnalle. Tällöin molemmat järjestelmät toimisivat omina kokonaisuuksinaan vaikkakin rinnakkain

c) hankkia hieman pienempi lisäjärjestelmä mutta siirtämällä osa nykyisistä paneeleista osoittamaan toiseen suuntaan, voitaisiin tuotto optimoida paremmin vastaamaan kulutusta

Homma lähti käyntiin tavanomaiseen tapaan tarjouskyselyin. Ei kestänyt kauaa kunnes kävi ilmi, että a-vaihtoehto olisi b-vaihtoehtoa noin 2000-3000 euroa kalliimpi. Toki tuolla hinnalla oltaisiin kyetty entisestään nostamaan nykyisen järjestelmän hyötysuhdetta, mutta hinta sille oli mielestämme liian korkea. Eli vaihtoehdoiksi jäi lopulta kaksi viimeistä vaihtoehtoa. Näistä c-vaihtoehto oli lopulta helppo tiputtaa pois, koska sen kustannukset kilowattia kohden olisivat olleet b-vaihtoehtoa huomattavasti korkeammat. Eli näillä perusteluin, päätimme lähteä toteuttamaan b-vaihtoehtoa.

Entä sitten tulevan järjestelmän koko?

Jos haette Internetistä tietoa aurinkopaneeliston optimaalisesta koosta, niin yhtä ja ainutta selkeää ohjetta en usko teidän löytävän. Tämä johtunee siitä, että jokainen käyttökohde on "ainutlaatuinen", johtuen muun muassa eri:

• lämmitysmuodosta
• talon koosta 
• ympärystötekijöistä kuten ilta- ja aamuvarjostumista 

Itselleni on muodostunut jonkinlainen perstuntuma ja uskoisinkin, että aurinkopaneelisto tulisi mitoittaa siten, että se kattaa noin kolmanneksen talon vuotuisesta sähkön käytöstä. Mitään tieteellistä faktaa minulla ei ole esittää asian tueksi. Uskon kuitenkin, että jos järjestelmä on sitä pienempi niin silloin työkustannusten ja järjestelmän perustamiskustannukset muodostavat huomattavan osan järjestelmän kokonaiskustannuksesta. Siksi mitä suuremman järjestelmän hankitte, sitä pienemmän osan nämä muodostavat.

Meidän suunnitelma oli lisätä aurinkopaneeleita noin 7600-9000 kW:n verran. Tiedän, että tämä ei millään lailla seuraa yllä olevaa ohjetta, mutta kuten olen maininnut, meidän tarkoitus järjestelmän koon kasvattiselle oli tehdä talostamme mahdollisimman omavarainen ja pienentää vuotuista sähkölaskua. Eli meidän tarkoitus ei alunperinkään ollut optimoida järjestelmän kokoa rahallisesti vaan ennemmin hankkiutua eroon sähkölaskuista niin pitkälti kuin mahdollista.

Lukuisten eri hintatiedustelujen jälkeen uuden järjestelmän kooksi lyötiin lukkoon 9100 kW. Meille tulee 24kpl FixSun 380 watin paneeleita (https://aurinkosahkoa.com/fixsun-paneeli/). Näitä paneeleita maahantuo turkulainen yritys nimeltä Figmentor. Tässä kohtaa täytyy antaa erityiskiitos kyseiselle yritykselle, koska yhteistyö heidän kanssaan on alusta asti toiminut todella hyvin.

FixSun on toistaiseksi melko tuore aurinkopaneelimerkki. Sen hinta-laatusuhde on kuitenkin hyvä, samoin kuin paneelin hyötysuhde, joka on 380 wattisen paneelin osalta 19,60%. Paneelilille luvataan todella hyvät takuut, kun sekä materiaali- että tuottotakuu ovat 25 vuotta. Eli kaikkinensa, paneelit vaikuttavat näiden asioiden valossa todella hyvä laatuisilta.

Tuotannon ja asennuksen osalta haasteena oli se, että talon etelän suuntainen lappee on jo valjastettu aurinkoenergian tuotannolle ja lisäpaneeleita ei sille enää mahdu. Siksi joudumme asentamaan pihallemme 2kpl kaksirivistä maa-asennustelinettä. Tuotannon tasaamiseksi toinen näistä kohdistetaan ilta-aurinkoa kohden.

5 ja 3 metriä leveisiin maa-asennustelineisiin asennetaan yhteensä 16 aurinkopaneelia. Loput 8 kpl asennetaan katon aamulappeelle, jotta tuotanto voidaan laajentaa ulottumaan aamusta iltaan. Aurinkopaneelien suuntauksen mukaan meillä tulee olemaan aamuauringon suuntaan noin 3000 kW, päivä-/ iltapäiväaurinkoa kohden noin 10 300 kW ja ilta-aurinkoa kohti 2300 kW aurinkopaneelikapasiteettia.

Aurinkopaneelit tullaan liittämään Solaredgen vaihtosuuntaajaan. Miksi valitsimme tämän vaihtoehdon oli, että Solaredge valmistaa niin sanottuja PowerOptimizereja, jotka ovat kuin mikro-inverttereitä, mutta muutamalla ratkaisevalla erolla:

- nämä ovat mikro-invertteriä huomattavasti edullisempia

- nämä eivät syö virtaa niin paljon kuin mikro-invertterit

Mikä tekee tästä komponentista sitten niin erinomaisen? Tavallisessa aurinkopaneelijärjestelmässä paneelisto jaetaan parhaimmillaan kahteen ryhmään. Tällä tavalla saavutetaan se, että yhteen ryhmään kohdistuvat varjostumat tai muut tuottohäviöt eivät alenna koko järjestelmän tuottoa. Solaredgen PowerOptimizer:n nerokkuus piilee siinä, että niiden avulla jokainen paneeli toimii omana ryhmänä. Siten esimerkiksi varjostumat vaikuttavat ainoastaan niihin paneeleihin, jotka ovat varjostettuna eli ei siis koko järjestelmään tai ryhmään. Minusta tämä vaikuttaa erittäin järkevältä ratkaisulta ja uskon, että niiden avulla on mahdollista nostaa paneeliston tehokkuutta huomattavasti. 

Samasta aiheesta kertovan Youtube-videon voitte katsoa: https://www.youtube.com/watch?v=-Bsq7umcffg&t=167s

Viimeinen osa uudessa järjestelmässä koskee talomme älyohjausta. Olen ollut jo pidemmän aikaa kiinnostunut erilaisista mahdollisuuksista ja nyt uuden järjestelmän myötä meille avautui oikeasti mahdollisuus älyohjauksen hyväksikäytölle. Osana Solaredgen järjestelmää tullaan asentamaan lämminvesivaraajan ohjain, jolla tuotettu aurinkoenergia ohjataan ensisijaisesti vesivaraajaan, säästäen täten veden lämmityskustannuksissa. Tämä on kuin köyhän miehen akusto, periaate on kuitenkin sama eli varastoidaan tuotettua energiaa johonkin energiavarastoon. Uskon, että tämä tulee entisestään vähentämään vuotuista sähkönkulutustamme. Kuinka paljon? Täytyy myöntää, ettei minulla ole pienintäkään käsitystä, mutta ihmettelen kovasti, jos ei nykyinen n. 11 000 kW:n sähkönkulutus laske uuden järjestelmän myötä alle 8000 kW:iin. Tämä voi olla loppuen lopuksi varman päälle heitetty arvaus ja todellisuudessa sähkönkulutus voi laskea vielä enemmänkin, aika näyttää. 

Tilanne tällä hetkellä tammikuu -19 alussa on se, että toimituksen sisältö on sovittu Figmentor:n kanssa. Nyt odotamme rakennusvalvonnalta hyväksyntää toimenpideluvallemme. Meillä ei ole myöskään sähkönmyyntiyhtiön hyväksyntää omatuotannon kasvattamisesta näin merkittävällä tavalla. Eli molempia lupia odotellaan. Kunhan ne on saatu, pistetään tilaus vetämään, jolloin asennus on sovittu helmikuun lopulle. Silloin uusi järjestelmä on toiminnassa, kun kevään aurinko alkaa porottamaan.

Kevättä odotellessa...

-Tommy

Järjestelmän (live)seuranta

Terve,

Ajattelin tässä kirjoituksessa esitellä SMA-invertterimme wifi-ominaisuutta, joka mahdollistaa aurinkopaneelijärjestelmän liveseurannan. Noh, se toki vaatisi järjestelmään sisälle kirjautumista ja  pitkän puntaroinnin jälkeen valitettavasti päätin, etten anna teille siihen tarvittavia  salasanoja ;) Järjestelmää on kuitenkin mahdollista seurata pienellä viiveellä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tuottolukemat päivity realiaikaisesti, vaan noin 15 minuutin välein. 

Linkki, josta pääsee seuraamaan meidän järjestelmää:

https://www.sunnyportal.com/templates/PublicPageOverview.aspx?plant=b44db6ac-0ecd-4cee-9186-05224eac3968&splang=

Kun avaatte linkin teille avautuu oheinen näkymä:

Avatkaa sieltä "PV System Overview"-välilehti joka tuo esille järjestelmän tärkeimmät tuotantotiedot. Tämän jälkeen teille avautuu oheinen ikkuna:

Ylemmästä ikkunapatteristosta selviää:

1. Järjestelmän sen hetkinen energiantuotannon määrä, noin 15 min viiveellä

2. Tuotetun aurinkosähkön määrä kuukautta kohden

3. Säästettyjen kasvihuonekaasujen määrä. En tiedä mihin tuotantomuotoon tämän osalta verrataan. Voi olla, että näitä arvoja pääsee muuttamaankin, mutta itse en ole nähnyt sitä tarpeelliseksi 

4. Järjestelmän yleistiedot

Alemmasta ikkunasta on mahdollista seurata järjestelmän tuottoa aiempina päivinä/kuukausina/vuosina:

Vaihtamalla yläpalkin asetuksista day-month-year-total on mahdollista nähdä tuottoarvot eri ajanjaksoille. Alhaalla olevan valintaikkunan avulla taas on mahdollista mennä tarkastelussa taaksepäin aiemmille kuukausille ja vuosille. 

Kuten huomaatte, ainakin SMA-invertterin seuranta  on todella helppoa ja yksinkertaista. Luullakseni suurimmassa osassa myytävissä aurinkopaneelijärjestelmissä on wifi-tuki jolloin etäseuranta on mahdollista.

Se olisi sitten siinä tämän kirjoituksen osalta. Seuraavassa postauksessa kerron kuulumisia liittyen aurinkopaneelijärjestelmän laajennukseen. Osana tätä laajennusta tulee olemaan jonkinlainen älyohjaus, jolla on tarkoitus kasvattaa tuotetun aurinkosähkön hyväksikäyttöä. Lisää näistä viikon parin päästä!

-Tommy

Sähkönsiirtohintojen korotukset kannustavat investoimaan aurinkoenergiaan

Jos jokin aihe kirvoittaa keskustelua suomalaisten keskuudessa, niin se on sähkönsiirtohintojen korotukset. Caruna tekikin mielestäni näyttävän mukaantulon Suomen sähkömarkkinoille ja on saavuttanut lyhyessä ajassa suomalaisten "rakkauden". En toki ihmettele tätä, kun yhtiö ilmoitti vuonna 2016 korottavansa sähkönsiirtohintaa 30%. Otetaan uusiksi - siis 

Noh, silloinen suunnitelma ei mennyt läpi vaan Suomen hallitus puuttui hinnan korotuksiin rajoittamalla vuotuisen korotuksen 15%:iin. Yle uutisoi tästä:

- Korotuskatto ei suinkaan tarkoita, että on lupa korottaa 15 prosentilla, ei missään tapauksessa. Siirtomaksujen kohtuullisuutta valvotaan 4 vuoden valvontajaksoissa (https://yle.fi/uutiset/3-9606702)

Hieno juttu, että korotuksiin puututtiin, mutta millä tavoin niitä tullaan valvomaan? missä menee  kipuraja ja minkä tasoinen korotus hyväksytään? Mielestäni olisi ollut huomattavasti selkeämpää kun korotus oltaisiin kirjaimellisesti rajattu tietylle tasolle jättämättä mitään tulkintavaraa. Nykyinen ohjeistus on aivan liian ympäri puöreä ja jättää liian paljon tulkintavaraa. On aivan käsittämätöntä, että monopoliasemassa toimiville sähkönsiirtoyhtiöille annetaan mahdollisuus korottaa hintojansa vuosittain15%:a. (tai miten sitä sitten tulkitaankin) Aihe lienee olevan varsin tuoreessa muistissa, koska viimeksi viime heinäkuussa Caruna nosti sähkönsiirtohintaa 6,5% ja olen melko varma ettei 2 vuottakaan ehdi kulua ennen kuin näemme seuraavan korotuksen. 

Korotuksilla toki katetaan kantaverkon parannukset, mutta olisi oikeasti mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa siitä todellisuudessa menee siihen tarkoitukseen. Itse en ainakaan jaksa uskoa, että korotukset valuisivat kokonaisuudessaan kyseiseen tarkoitukseen.

Aurinkopaneelien omistajina sähkösiirtohinnan korotukset ovat kuin kaksiteräinen miekka. Korotukset tuntuvat yhtälailla meidän lompakossa, mutta toisaalta korotukset antavat parempaa vastinetta aurinkopaneelien investoinneille ja samalla edesauttavat lyhentämään takaisinmaksuaikaa.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on tutkia miten sähkönsiirtohintojen korotukset vaikuttavat ensinnäkin omakotitalo asukkaan sähkölaskuun ja toiseksi kuinka paljon ne edes auttavat lyhentämään aurinkopaneelijärjestelmän hankinnan takaisinmaksuaikaa. Käytän esimerkkinä omaa järjestelmäämme. Esimerkin vuoksi lasken vaikutuksen kahdella eri tapauksella, kun vuotuinen korotus on 3% ja 5%. Verottaja tulee aivan varmasti jossain vaiheessa haaskalle,  mutta sen vaikutusta ei voi mielestäni arvioida etukäteen.

Meidän tämän hetkinen sähkön hinta, sähkönsiirto ja -vero huomioiden on 12,48 senttiä kilowattia kohden. Jos sähkön myyntihinta ja -vero pysyisivät samana tulisi sähkön kokonaishinta kehittymään oheisen kaltaisesti:

Kuva 1. Sähkön kokonaishinnan kehitys

Ensimmäisessä tapauksessa kun sähkönsiirtohinta korottuu vuodessa o3%, sähkön kokonaishinta kasvaa 10-vuodessa noin 35%:a. Jos taas sähkönsiirtohinta korottuu joka vuosi 5%, silloin sähkön kokonaishinta olisi 10-vuoden päästä noin 60% korkeampi kuin vuonna 2018. Tästä jokainen ymmärtääkin miksi sähkön omatuotannon merkitys on niin merkittävä.

Mielenkiinnon vuoksi vielä esimerkkinä miten sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku kasvaa kun oletetaan, että:

1. vuotuinen sähkönkulutus on  18 000kW
2. kaikki sähkö ostetaan kantaverkosta ilman omatuotantoa
3. sähkön kokonaislähtöhinta on 12,48 senttiä

Kuva 2. Sähkölaskun kehitys

Vaikka esimerkissä olikin prosentuaalisesti pienet korotukset niin niiden vaikutus on kuitenkin todella merkittävä. Uskon samalla, että tekemäni arvioni korotuksien suhteen on vielä hieman alakanttiin koska siinä ei ole esimerkiksi otettu sähköveron hinnankehitystä milllään tavalla huomioon. Nähtäväksi jää miten hyvin tekemäni arvio pitää paikkansa.

Sitten siihen siihen arvioon millä tavoin siirtohinnan kehitys vaikuttaa aurinkopaneeliston takaisinmaksuaikaan. Jotta sen pystyy laskemaan, pitää ensiksi tietää mikä osa tuotetusta sähköstä on käytetty omaan tarkoitukseen ja mikä osa myyty omatuotantona kantaverkkoon. Tämä siksi, että teimmehän aluksi oletuksen ettei kumpikaan sähkönmyyntihinta taikka sähkövero nousisi vertailu ajanjaksona.

Viime vuonna (2018) aurinkopaneelimme tuottivat yhteensä 6030 kilowattia. Tästä myytiin ulos noin 3600 kilowattia ja loppuosa eli 2430 kilowattia käytettiin itse. Tämän perusteella aurinkopaneeliston tuotto kehittyisi:

Kuva 3. Aurinkopaneeliston tuoton kehitys

Meidän tapauksessa hybridi-auto parantaa noin kuudenneksen vuotuista tuottoa. Viime vuoden osalta se tarkoitti karkeasti 100 euron säästöä. Kun se otetaan huomioon ja vuotuiset tuotot lasketaan yhteen niin takaisinmaksuaika tapauksesta riippuen lyhenee 14 vuodesta joko kahteen- tai yhteentoista vuoteen.



Kuva 4. Aurinkopaneeliston tuoton kehitys hyrbidi-auto huomioiden

Jos takaisinmaksuaika lyhentyisi nykyisestä noin 15-vuodesta lähemmäs 10-vuotta niin aivan varmasti se houkuttaa ihmisiä investoimaan enemmän aurinkoenergian tuotantoon. En pidä tätä missään nimessä mahdottomana kun tarkastelee aurinkopaneelien hinnan kehitystä oheisesta taulukosta. Pelkästään jo vuodesta 2017, aurinkopaneelien hinnat laskivat lähemmäs 10%:a. Jatkossa uusien teknikoiden ja materiaalihintojen kehittyminen määrittelelevät pitkälti miten hintakehitys jatkuu. Täytyy kuitenkin muistaa, että  paneelisto on vain yksi osa järjestelmää. Se kuitenkin käsittää karkeasti noin 50%:a koko järjestelmän hankintahinnasta (paneelisto+invertteri+asennus) joten jos joko paneelien tehokkuutta pystytään parantamaan tai niiden valmistushintaa laskemaan niin alamme silloin pääsemään lähemmäs 10-vuoden takaisinmaksuaikaa.

Kuva 5. Aurinkopaneelien hinnan kehitys (lähde: https://cleantechnica.com/2014/02/04/current-cost-solar-panels/)

Miten paljon aurinkopaneelit tuottivat ensimmäisenä vuotena ja siten auttoivat pienentämään sähkölaskuamme

Terve,

4. postaus on varmastikin aiheena kiinnostavin, koska todellisen vuosituottolaskelman avulla on mahdollista arvioida järjestelmän takaisinmaksuaika. Ennen tarkempaa tilastointia arvioin itse takaisinmaksuajaksi noin 15 vuotta. Arvio näyttäisi osuvan melko lähelle todellista toteutumaa. Kannattaa huomioida, että mitä enemmän kykenette itse hyväksikäyttämään tuotettua sähköä, sen tuottoisempaa se on. Syy on melko yksinkertainen. Ostosähkö, siirtomaksuineen ja sähköveroineen, maksaa meidän tapauksessa tällä hetkellä noin 12,5 senttiä kilowattia kohden kun taas omatuottosähköstä maksetaan noin 5,5 senttiä kilowattia kohden. Hintojen osalta on varmasti merkittäviä eroja eri sähkönmyyjien välillä. Vattenfall maksaa omatuottosähköstä markkinahinnan miinustettuna 0,37 sentin marginaalilla. Toisin sanoen, kannattaa miettiä eri keinoja hyväksikäyttää suurin osa tuotetusta sähköstä  omaan tarkoitukseen.

Meidän tapauksessa tilannetta on parantanut viime huhtikuussa hankittu hybridiauto. Tuottolaskelmassa tämä on otettu huomioon arvioimalla kustannus mitä bensa-/dieselautolla kuluisi vastaavan matkan kulkemiseen kuin aurinkosähköllä ollaan kyetty lataamaan. Toisin sanoen, silloin kun aurinko ei ole paistanut ja auto on ollut latauksessa, ei siitä ole silloin syntynyt säästöäkään. Hybridi on meidän tapauksessa auttanut kasvattamaan tuottoa noin 15 prosenttia (joulukuu 2018). Ilman mahdollisuutta auton lataukseen, 1 vuoden ja 3kk:n jälkeen säästö olisi ollut noin 500 euroa kun  autolataus huomioiden se on noin 600 euroa.

Ja sitten  niiihin tuottolukemiin. Ohessa on kolme kuvaajaa. Ensimmäinen kuvaaja kuvaa aurinkojärjestelmän tuottoa kilowatteina kuukautta kohden. Toinen kuvaaja kuvaa ulos myytävän sähkön määrän samana aikavälinä. Kolmas kuvaaja kuvastaa kuinka suuren osan omatuotetusta sähköstä olemme kyenneet hyväksikäyttämään kulutusta kompensoimaan.

Kuvaaja 1. Aurinkopaneelien tuotto eri kuukausina (1=tammikuu, 12=joulukuu)

Kuvaaja 2. Aurinkosähkön ulosmyynti eri kuukausina (1=tammikuu, 12=joulukuu)

Kuvaaja 3. Tuotetun sähkön omakäyttöosuus (1=tammikuu, 12=joulukuu)

Kuten näette paras tuotto osuu toukokuu-elokuu väliselle ajalle. Samaisena aikana asunnon lämmitykseen tarvittava energia on pienimmillään joten siitä johtuen n.70% tuotetusta sähköstä joudutaan myymään valtakunnan verkkoon. Tässä kohtaa voisi toki kysyä, että onko aurinkopaneelijärjestelmämme sitten ylimitoitettu kulutukseen nähden. Mielestäni ei. Miksi? Kunhan energian varastointijärjestelmien hinnat laskevat riittävästi, tulemme aivan varmasti investoimaan sellaisen hankintaan ja siten hyväksikäyttämään suuremman osan tuotetusta sähköstä itse. Siksi mielestäni kannattaakin tässä kohtaa investoida riittävän suuren järjestelmän hankintaan, koska hankintahinta kilowattia kohden laskee sitä enemmän mitä suurempi järjestelmä hankitaan.

Toinen vaihtoehto tilanteen parantamiseksi on pakkosyöttää ylimääräinen sähkö lämminvesivarajaalle. Tästä meillä ei ole toistaiseksi vielä omakohtaista kokemusta. Kuten olen jo monessa yhteydessä maininnut, meillä on suunnitelmat uuden järjestelmän hankinnan osalta jo melko pitkällä. Uusi järjestelmä tuleekin pitämään sisällään lämminvesivaraajn ohjaimen. Odotan mielenkiinnolla kuinka paljon ohjain pystyy kasvatamaan nykyistä omatuottosähkön hyväksikäyttöä.

Liitin vielä lopuksi muutaman kuvaajan jotka kuvastavat järjestelmän takaisinmaksua. Ensimmäinen kuvaaja kuvaa tilannetta kun aurinkopaneelisto on ollut 7 vuotta toiminnassa. Jos arviot toteutuvat niin tuona ajankohtana aurinkopaneelisto on auttanut meitä säästämään siihen mennessä noin 4000 euroa.

Kuvaaja 4. Arvioitu tuotto 7-vuoden jälkeen

Tärkein kysymys lienee aikaväli joka vaaditaan järjestelmän takaisinmaksuksi. Ennustamalla nykyisiä arvoja eteenpäin saadaan takaisinmaksuajaksi 14 vuotta. Täytyy toki muistaa, että tämä on pelkkä arvio ja hyvin epätarkka sellainen, koska se perustuu ainoastaan 5 aikaisempaan mittaukseen. Uskoisin sen kuitenkin pitävän melko hyvin paikkansa ja jos sitä pitää säätää suuntaan tai toiseen niin uskallan väittää, että tulevilla:

a) järjestelmäparannuksilla
b) sähkönsiirtoyhtiöiden hinnan korotuksien
c) ja työpaikkalatauksen verotuksen avulla (1.1.2019 voimaan astunut asetus koskien 30 euron kuukautista maksua työpaikalla suoritettavaan sähköautolataukseen liittyen. Tämä siirtänee latauksia enemmissä määris kodin piiriin niiden tapauksessa joilla on etätyö mahdollisuus)

takaisinmaksuaika tulee ennemmin lyhentymään kuin pidentymään. Nähtäväksi jää, olenko väärässä vai en. Uskallan väittää, että edellä mainittujen seikkojen perusteella järjestelmän takaisin maksuajaksi muodustunee pyöreästi 10-12 vuotta.

Kuvaaja 5. Vaadittu aika järjestelmän takaisinmaksamiseksi


-Tommy